Ihmiset näkyy tekevän Juhannuspäivyksiään. Bloggeri on ollut jumissa, aikaisempi päivitys hävisi johonkin tuuttiin. No, uusiksi.
Juhannukset on yleensä oltu mökillä. Isä siellä myös aina, mutta tänä juhannuksena se ilmoitti olevansa niin raihnainen että jättää väliin. Vietiin sille ruokaa ja juomaa ja jatkettiin mökille. Siellä on tavallinen rutiini, vähän vuosien ja säätilojen mukaan vaihteleva. Ensin katotaan paikat. Raparperi on ruvennut kukkimaan. Se on komea mukava kukka. Syötäväkin, jos tykkää raparperikeitosta.
Sitten on siivottu mökki, ajeltu nurmikot ja nyvitty isoimmat heinät pois kukkapenkistä. Isä on tehnyt näitä vuosi vuodelta vähemmän, ja nyt ei enää ole jaksanut ollenkaan.
Lippu salkoon. Itse asiassa nostin nyt elämäni ensimmäisen kerran lipun salkoon. Ei ole sattunut tarvetta kohdalle koskaan aikaisemmin. Se ei juuri liehunut. Ihan tyyni juhannus.
Sauna lämmite, ja sitten saunaan ja uimaan. Miina ei uinut kertaakaan, tytär kerran, minä kaksi kertaa ja perheen terveysatleetti, vaimo, kävi kolme kertaa kylmässä järvessä. Hyvää se tekee.
Nuotioon tulet, hiilloksen valmistusta. Vaikka en yleensä lihaa syö, paistan juhannuksena makkaraa ja syön jouluna kinkkua. Ihminen saa minusta syödä mitä haluaa ja jättää syömättä mitä ei halua, mutta en pidä siitä että näillä valinnoilla aiheutetaan hankaluuksia muille ihmisille. Juhlapäivinä syödään perinneruuat, ja vieraisilla syödään mitä pöydässä on. Joten Miina ja minä syötiin nyt monta makkaraa puoliksi. Minä sinapin kanssa, Miina mieluummin ilman.
Mitään kunnon grilliä mökille ei ole rakennettu. Isällä oli joskus tiilistä muurattu systeemi taivasalla, mutta se hajosi parin vuosikymmenen jälkeen. Minä jätän mahdolliset rakennelmat siihen kun pääsen eläkkeelle. Siihen on vielä aikaa.
Mutta eläkkeelle päästyäni minusta varmaan tulee isäni tilalle vanha mies mökillä. Hyvä paikka se on, kaiken tekeminen vain vaatii aikaa - joka siellä taas kuluu hyvin.
3 kommenttia:
No on siellä maissakin ollut kivaa. Oliko hyttysiä kiusana? Miinaa ne ei paksun turkin läpi taida paljoa kiusata.
Raparperistä voi tehdä raparperisiirappia. Ohje netistä. Hyvää.
Itikoita siellä on paljon, monta kertaa enemmän kuin kotona, missä on avointa tilaa. Mökillä on kaikkialla puustoa, joten on siellä itikoitakin. Tottuuhan niihin kuitenkin, sitä paremmin mitä enemmän tapaa. Äitejähän nekin on, pitää niitä ymmärtää.
Miinaa ne kiusaa vain naamasta, missä karva on lyhyempää ja harvempaa.
Raparperisiirappia ... siinä voisi olla ajatusta. Perhe ei syö raperperikeittoa, joten ne jää lähinnä käyttämättä. Ja niitä on paljon. Kiitoksia, pittääpä kokkeilla. Kävin katsomassa nipun ohjeita. Raparperia ja vähän vettä näkyy olevan perusresepti, sitruunaa ja vaniljaa yms sekaan mausteeksi. Ennen muinoin tein raparperistä viiniä, mehun kaivoin varsista esiin mehukeittimellä ja samantyyppistä mehua noinkin saanee.
Lähetä kommentti