Miina 48

Punnitsin Miinan jouluaattona. En enää jaksanut nostaa sitä suoraan käsivarsilleni. Se on liian iso, liukas ja painava. Mutta otin selän päältä käsin etujalkojen takaa syliotteen - niin kuin ihmistä nostetaan takaapäin - ja sillä tavalla sain sen helposti ja selkääni katkaisematta itseni kanssa vaa'alle. 

 Vaaka antoi Miinalle painoksi 48 kg. On vuodessa lihonut useamman kilon. Miina oli aika järkyttynyt kuullessaan, että tilanne merkitsee laihdutuskuuria, tai ainakin painon kohoamisen pysäyttämistä. Se ei viitsisi kävellä paljoa; lyhyitä matkoja kyllä usein hyvinkin mielellään, mutta nekin hitaasti ja hartaasti nuuskien joka paikan. On enempi tutkija kuin urheilija. Ruokahalu on kuitenkin hyvä, joten niin niitä kiloja kertyy. Kesällä se ei kuumalla jaksakaan kävellä, mutta nyt talvella paremmin. -10C olisi kaikkein parhain. Ei vielä kylmä, mutta sopivan viileä Miinalle.

 Joten olen ruvennut pukemaan valjaat Miinalle päälle ja kävelyttämään sitä hihnan kanssa. Vedän sitä perässäni, niin että liikuntaa tulee, ja lenkeille mittaa lisää. Ei me mitään juoksuvauhtia pidetä, ja seisahdetaankin välillä. Onhan se toki jo 10-vuotias, eikä niveliä kannata rasittaa ylenmäärin. Mutta alkaa tottua vauhdikkaampaan ja pidempään menoon, viikko tätä kohta on jo tehtykin.

Ruumiillisesta rasituksesta saa endorfiineja erittymään. Lenkin jälkeen tuntuu hyvältä.