Korean puikot

Joka maassa pitää olla täällä erilaiset ruokailuvälineet. Kiinassa on isot ja paksut muoviset puikot, mallina muinaiset keisarilliset norsunluiset puikot. Lusikka on posliinista, lyhyt ja syvä. Se on oikestaan kauha, josta kaadetaan lientä suuhun, itse lusikkaa ei suuhun panna. 

Japanissa on puiset kapeat puikot, bambua tai maalattua puuta. Ei muita ruokailuvälineitä. Syödään pienistä kupeista, jotka nostetaan tarvittaessa huulille ja juodaan kupin reunalta neste. 

 Koreassa on kapeat teräksiset puikot, jotka usein vielä ovat litteät. Niille olen kuullut kaksi selitystä: 1. mallina ovat muinaiset kuninkaalliset hopeiset puikot, koska hopea saattoi reagoida värimuutoksella tiettyihin myrkkyihin, ja 2) teräspuikko kestää suunnilleen ikuisesti, ei tarvitse kerran ostettuaan heti uusia. Sen lisäksi on pitkävartinen teräksinen lusikka, joka on matala, ja joka pannaan suuhun kuten meilläkin. Se on vain meikäläistä matalampi, joten siinä ei kerralla tule paljoa lientä. Kupit pysyvät kaikki pöydän pinnalla, niiden reunalta ei juoda japanilaiseen tapaan.

 Yläkuvassa tavallinen päivällinen. Ylhäällä kupeissa kimchiä, jotain ilmeisesti kalajauhosta tehtyjä tyynyjä ja chilillä maustettuja muita vihanneksi. Keskellä paistettu kananmuna ja chilitahnaa. Alhaalla  soijatahnalla maustettu merileväkeitto ja ruukku, jossa alla riisiä ja päällä vihanneksia. Maan eteläosassa syödään paljon kalaa japanilaiseen tapaan, mutta sieltä pohjoisempana syödään pääasiassa lihaa. Tämä annos, kuuluisa bibinbap (비빔밥), on usein ainoa josta sen lihan sai helposti jätettyä pois, tai joka tuli suoraan ilman lihaa. Kananmuna ja chili siirretään pataan, sotketaan kaikki hyvin keskenään ja syödään lusikalla, samoin kuin keitto. Pienten kuppien pikkelsit syödään puikoilla. Tätä tuli syötyä lähes joka päivä. Kohtalaisen halpa ja hyvin täyttävä annos, sellaista tavallista korealaisruokaa.

Alakuvassa on samat ruokailuvälineet. Ne on aina samat joka paikassa. Illallinen alkaa, mutta en muistanut enää valokuvia siitä ottaa. Alkupaloina etikkasäilöttyjä retikan palasia ja maissikeittoa. Isossa lasissa olutta ja pienessä 50% viinaa. Ruokaa tuli sitten paljon lisää, viinaksiakin sen minkä halusi juoda. Minulla ei paljoa viinapäätä ole. 

Likaiset muutaman päivän vaatteet on vetäisty lattialta kasasta kassiin, eli on pakattu. Aamulla linja-autoon ja matkalle kohti suomalaista marraskuun lopun pimeyttä. Danten helvetin kolmannesta piiristä  sieltä kaverit kirjoittaa. Autolla ajoon liittyen. Saadaanpa nähdä.