Lin Biaon soturi

Nytkin kävi mielenkiintoisia vieraita. 林彪 Lin Biaon entinen soturi perheineen. Ensimmäistä kertaa elämässään Kiinan ulkopuolella. Köyhän perheen poika, syntynyt juuri Kiinan sisällissodan lopussa. Pääsi uudessa Kiinassa kouluun, sieltä meni armeijaan, missä kouluttautui ensin kuorma-autokuskiksi ja sitten hyökkäysvaunukuskiksi. Kuului Lin Biaon joukkoihin. 1969 kun Kiinan ja Neuvostoliiton välille syttyi sota Ussuri-joella Aarresaaren (珍寶島 Zhēnbǎo dǎo/остров Даманский) hallinnasta, lähetettiin hänetkin sinne taistelemaan. Muistan minäkin pikkupoikana nähneeni lehdissä kuvia jomman kumman puolen tapetuista ja poltetuista sotilaista. Mutta vieraani säilyi hengissä, koska taistelut loppuivat juuri kun hänen joukko-osastonsa ehti paikalle.

1971, sen jälkeen kun Lin Biao yritti/ei yrittänyt kaapata valtaa Mao Zedongilta, joka sitten puolestaan tapatti/ei tapattanut Liniä, Linin sotilaat puhdistettiin Kiinan kansanarmeijasta. Vieraani tapauksessa ei mitenkään raa'asti; hän oli siinä vaiheessa vain jonkun kapteenin autonkuljettaja, ja liian alhaalla komentorakenteessa ollakseen millään tavalla vastuussa mistään tai vaaraksi. Sai vain lopputilin armeijasta ja kehotuksen etsiä töitä jostain. Löysi niitä ennen pitkää yhdestä yliopistosta, missä tarvittiin autonkuljettaja-vahtimestaria. Löysi saman yliopiston sairaalasta sairaanhoitajan vaimokseen, ja teki hänen kanssaan kaksi tytärtä, juuri ennen kuin yhden lapsen politiikka astui voimaan. Jää ensi vuoden jälkeen jo eläkkeelle.

Suomeen hän tuli sen takia, että toinen näistä tyttäristä on oppilaani, joka viimein sai gradunsa valmiiksi, ja menee viikon päästä naimisiin suomalaisen nuoren miehen kanssa. Sekin on oma tarinansa, johon liittyy vuosien takainen Valmetin paperikoneiden kaupparatsun perheen asuminen Kiinassa, joka johti kahden nuoren ihmisen tapaamiseen. Minut on pyydetty papiksi häihin; ei siksi että teologi olisin, vaan muuten vain professorina ja molemmat tuntevana sopiva viemään vihkikaavan seremoniallisesti lävitse. Kumpikaan heistä ei mihinkään kirkkoon kuulu. En ole ennen sellaista performanssia lävitse vienytkään, mutta eiköhän siitä selvitä.

Niinpä isä ja äiti olivat ensimmäistä kertaa Kiinan ulkopuolella, ja pärjäsivät ihan hyvin. Molemmat tytöt ja sulhanen tietysti opastivat ja tulkkasivat. Koska kellään ei ole paljoa rahaa, eikä sitä kannata tuhlata, Suomen katseleminen turistina tehdään kulkemalla sulhasen isän autolla tuttujen perheiden luona, niin ei tarvitse maksaa hotelleista, ja sillä tavalla he meidänkin luonamme kaksi päivää ja yhden yön olivat.

Pystyivät syömään kohtuuhyvin suomalaista ruokaa, paitsi että maustesilli ei mennyt millään, ei edes lautaselle asti. Äiti ei pystynyt menemään alasti saunaan minun perheeni naisten kanssa, mutta onnistui sentään omien tyttäriensä kanssa. Kiinassa ei aikuiset näyttäydy toisilleen alastomina, edes oman perheen sisällä, ja vielä vähemmän vieraiden kanssa. Mutta isä pokkana kävi saunassa kunnolla minun ja sulhasen kanssa, löi reilusti löylyäkin, kun kauhan hänelle annoin. Siinäpähän näkevät maailmaa ja oppivat sen outoja tapoja.

Ja minä näin taas kerran konkreettisesti miten rajusti maailma koko ajan muuttuu. Mieluisia vieraita nämäkin.

Jos tätäkään milloinkaan kukaan lukee, niin suosittelen hänelle pienen Hans Roslingin videon katsomista: Chimpanzees Know Better.