Vaimolla oli pitkästä aikaa vapaa lauantai. Ei mitään velvollisuuksia. Hän halusi heti pois täältä. Ajeltiin naapurikaupungissa. Käytiin joka ainoassa kaupassa mikä vaimon mieleen juohtui. Hän katseli ja osteli sydämensä kyllyydeltä. Minä ajoin autoa, työnsin kärrejä, kannoin tavaroita (etenkin isot saviruukut on pirun painavaa roinaa) ja odottelin milloin minkin hyllyn päässä. Rankka homma, mutta on aviomiehen se silloin tällöin tehtävä. Kaupoissa ei juuri ole penkkejäkään. Yritin olla aiheuttamatta kohtuutta enempää pahennusta.
Mutta ihan mukava vaimon kanssa oli olla pitkästä aikaa kahdestaan reissussa, vaikka vain yhden päivän. Tien päällä paras, ja syömässä.
4 kommenttia:
Hyvä sinä, olet kunnollinen mies! :)
Enkö olekin. Kokemus auttaa tietämään, miten elämä sujuu rauhanomaisesti.
Kaikkia ei kyllä tunnu auttavan edes kokemus; pitää olla kehityskelpoinen yksilö. Sinä ilmeisesti olet. :)
Kun tarpeeksi monta kertaa sanotaan.
Lähetä kommentti