Teki mieli hajottaa jotain, ja isä soitti haluavansa taas mökille. Otin moottorisahan mukaan.

Tuluppa pit vaehtoo, hakkee kyliltä, vua sitte läks pärisemmää. Siinä katkenneessa petäjässä ol sekä tervasrossoo että lahhoo. Eteläkylykee kuluki laho raita ylläältä tyvvee asti. Sinne päi löi muutama vuos sitte salama. Liekö ollu juur tämä puu, ja sekö ois polttana männessää osan puuta kuoliaaks? Jiä tietämätä.

Kuasin pystyy jiänee osan ja pätkittii kaekki. Kerra jäe saha jummii, runko ol vähä notkossa. 80-vuotiaasta ukosta lähti vielä uskomattoman paljo voemoo kun isä tempas paksusta oksasta kangin ja viänti runkoo. Ollappa ite tuossa kunnossa tuon ikäsenä, tai ylpiätää ellee nii vanahaks.

Vua kyllä jo pit isännii lähtee leppeemää pitkäksee. Minä kanniskelin pöllit sylissän metästä vanahan saanan taakse pinnoo.
Suap isä ne siinä halakoo ja panna pinnoo. On sille tarpeeks hommoo siinäe. Se ol 80-90 vuotias petäjä, loppupiä vuosrenkaat ol nii kappeita että niitä ol hyvi vaekee lukkee. Paksu puu joka tappaaksessa. Yläpiästää aeka oksikassii. On niihe pienimisessä hommoo, muutama kerralla ja sitte sohvalle makkoomaa vähäks aekoo.

Tek se iltaruuat. En oo pitkii pottuja, paestia, ja voetaleipee syönnäkää.

Sinivuokot ja kiurunkannukset kukkii ja leviää pitkin mehtee.
Pähkinäpensaattii kukki, metän reunassa. 
Enämpi heje ku emikukkia.

Päevän verran oekeeta elämätä miehelle.  Koeroo vua puuttu.  

Mutta muuten on hyvä olo.