tiistai 31. joulukuuta 2013

Joulupuun rakentelua 3

Joulupuu alkaa nyt olla niin valmis kuin sen talvella saa tehtyä. Kaikki tuo rasva menee talven ja kevään mittaan. Toukokuussa ei ole enää mitään jäljellä. Tintit ja tikat syö aika paljon. Ei tarvitse lisätä ruokaa kuin alemmas tönöihin. Ruukun teki tytär joskus alakoulussa lintujen ruokintaan. Nyt siinä on maapähkinöitä ja kookosrasvaa.

Tytär ja minä väsättiin myös ötökkähotelli. Sisukset on joulupuun rakentamisesta jääneitä pätkiä, kuivaa polttopuuta, putkikasveja puutarhasta ja rannasta, pari tyhjää maitopurkkia, käpyjä, saunassa kuivattua rahkasammalta tuon 1-reikäisen levyn takana ja muuta sellaista. Taisi tytär laittaa sinne Miinan karvojakin. Reunat on 2012 toukokuussa uusimani peräkärrin lavan yli jääneestä kaistaleesta, jolle nyt löytyi käyttöä. Erakkomehiläisille ja leppäkertuille se periaatteessa on tarkoitettu, mutta asukoon kuka hyvänsä. Niiden käyttöaste jäänee jonnekin 20-30% tienoille, eli jos asukkaita ei tule, niin niitä ei tule. Voi tulla seuraavana kesänä. Reiät itään päin aamuaurinkoon.
Peitin hotellin etusivun lopputalveksi vanerilla. Talvi on tinttien ja tikkojen aikaa, voisivat keksiä sisuksille muuta käyttöä nyt.

lauantai 28. joulukuuta 2013

Joulupuun rakentelua 2

Yksi joulupuu rakennettiin sisään; petäjästä paras. Vuosi sitten tämä puulaji testattiin, ja havaittiin selvästi paremmaksi kuin kuusi. Lujat oksat, lujat neulaset, luja latva, haisee kuusta paremmalle. Valmistui jouluaattona.
Koirakin pestiin, kuten tapana on. Pestään sitä satunnaisesti muulloinkin, mutta nimenomaan aina jouluaattona.
Tämä on ollut pimein ja märin joulu mitä koskaan olen nähnyt, ja onhan noita jo nähty. Järvissä on vielä jäätä, mutta kävelemään sinne ei pidä mennä. Ennen kuin lämpesi, ehdin jo käydä potkurilla 6 km lenkillä tuolla. Tänä talvena jää myös hiihtämättä.
Elokuvia ollaan katottu porukalla, syöty, käyty sukulaisissa, kävelty. Naiset pilkkoi 3 petäjää polttopuiksi, ja minä rakensin tätä ulkona olevaa joulupuuta. Alkaa olla jo lähellä valmista.
Tuo pihapetäjä katottiin parhaaksi kaataa. Se on hyvin lannoitetun kasvimaan reunassa, täydessä valossa ja kasvaa rajusti. Senttiset vuosirenkaat. Puuaine on kuitenkin hyvin pehmeää tuollaisessa petäjässä, oksat hauraita, latvus iso ja yhä enemmän kallellaan taloon päin, sinne missä paras valo on. Se pudottaa myös vuosittain tuhat käpyä ja hehtolitran kuivia neulasia. Nyt se oli vielä sen verran pieni, että saatiin vedettyä se köysillä kaatumaan pois päin talosta, mutta vuosi vuodelta se olisi käynyt painavammaksi. Kaadettiin samalla kaksi muutakin petäjää talon vierestä. Se ei ole oikein pihapuu. Mehtä on petäjän oikea paikka, karu mehtä.

Koska se kuitenkin oli linnunmakkarapuu keittiön ikkunan alla, niin kaadoin sen normaalia pitempään kantoon. Tein siihen katon; muovi päällä nyt, mutta kesällä kun aurinko taas pehmentää pikeä, asennan siihen kattopahvin. Siihen on nyt hyvä ripustella linnunmakkaroita, talipalloja ja lintulauta, pysyvät paremmin kuivinakin kuin puun oksilla. Päivät sekaisin niin että en tiennyt olevan lauantain, joten rautakauppa oli iltapäivällä jo kiinni, mutta maanantaina siihen saa lisää ruokaa. Kääntyy ennen pitkää vielä varmasti pakkaseksi, ja ruokaa on hyvä olla tähän aikaan paljon tarjolla. Aika paljon pihassa on edelleen lintuja käynyt.

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Joulupuun rakentelua

Minulle tulee tänne tänä syksynä pelkkiä puunkaatokuvia, mutta tälläistä tämä metsurin elämä on.
Joulupuuta tässä rakennellaan, mutta voi olla että tuosta ei saa tehtyä kunnollista.